.png){kind=logo}
Työpahoinvointi kyselytutkimuksissa
Miten raha-asiat liittyvät työhyvinvointiin?
Minut oli kutsuttu Eduskuntaan puhumaan talous- ja mielenterveys tapahtumaan 25.10.2022. Samassa tapahtumassa Mielenterveysliiton edustaja esitti näkemyksensä, jonka mukaan masennus aiheuttaa sen, että ihminen ei jaksa hoitaa talousasioitaan.
Rohkenen väittää, että asia toimii myös toisinpäin.
Asiaa on ryhdytty viime vuosina tutkimaan huomattavasti aiempaa enemmän. Rahaongelmat sinänsä ovat yhtä vanhoja kuin rahakin. Ongelma ei ole varsinaisesti rahassa, vaan rahan käyttäjässä!
Koska työelämä ei ole irrallaan muusta elämästä eikä hyvinvoinnista, raha-asiat saapuvat työntekijöiden mukana työpaikalle.
Jo työterveyslääkäri Dr. Oetker on todennut, että kun raha-asiat ovat kunnossa, jaksamme paremmin ja sairauspoissaolot vähenevät. Tämä ehkäisee työuupumusta.
Voidaan todeta, että taloudellinen hyvinvointi ennaltaehkäisee ongelmia. Jos raha-asiat eivät mietitytä liikaa, on jaksamista syödä laadukkaampaa ruokaa ja huolehtia terveydestä ja ihmissuhteista.
Tutkimusten mukaan peräti 60 % palkansaajista ja yrittäjistä stressaa rahasta. Yhden kyselyn mukaan rahastressi vaikuttaa enemmän työssä jaksamiseen kuin fyysiset ja mielenterveyden ongelmat.
Työhyvinvointipäivissä harrastetaan usein porukalla liikuntaa, mikä on lähtökohtaisesti hyvä asia. Liikuntahan tutkitusti purkaa stressiä.
Liikunta ei kuitenkaan poista stressin aiheuttajaa. Jos hyvinvoinnin puute johtuu fyysisestä kunnosta, liikunta auttaa.
Jos taas stressi aiheutuu kiireestä tai rahaongelmista, pitäisi paneutua aiheuttajaan. Rahaongelmat eivät poistu juoksemalla tai hiihtämällä.
Kysymys kuuluu, paljonko henkilökunnan stressi ja univaje maksavat yritykselle?
Asiasta on tehty lukuisia tutkimuksia ja kirjoitettu artikkeleita. Väsynyt työntekijä on alttiimpi sairauksille ja onnettomuuksille ja luonnollisestikin sairauslomille.
Kyselyissä ilmeni myös, että joka kolmas työssäkäyvä kokee taloudellisen tilansa heikoksi. Kaksi viidestä työssäkäyvästä lisäksi kertoi selviytyvänsä yhden kuukauden, jos tulot loppuvat.
Jos tuo ei stressaa ihmistä, mikä sitten?
Vastausten mukaan lisäksi mitä heikommin menee, sitä vaikeampi rahasta on puhua. Liian harvalla on lisäksi joku, jolle rahasta ylipäänsä voisi puhua.
Tulokset eivät näytä hyviltä. Ehkä kaikkein huolestuttavinta on se, että suomalaiset arvioivat rahataitonsa paremmiksi kuin mitä heidän tosiasiallinen taloustilanteensa näyttää.
Ihmiset eivät siis tunne tilannettaan tai luulevat menestyvänsä paremmin, kuin oikeasti menestyvät. Monet tuntuvat tutkimusten mukaan ajattelevan, että raha-asiat vaikuttavat muiden ihmisten elämään enemmän kuin omaan!
Pitkän aikaa yritetään kärvistellä eteenpäin kaikissa tilanteissa. Jos ihminen valvoo öitä eikä pysty keskittymään, alkavat työt kasautua ja tuottaa lisää stressiä – ja tällainen ihminen on valitettavan helppo kohde yt-neuvotteluissa.
Eikä tässä vielä kaikki…
Jatkuva stressi kuormittaa ja aiheuttaa altistumista monille sairauksille. Pitkäaikainen velkaantuminen altistaa tutkimusten mukaan myös psykoosiin ja diabetekseen.
Mielenterveyssyistä johtuvalle sairauslomalle jäi 2021 95 000 ihmistä, ja kasvua edelliseen vuoteen oli 11 000. 101 000 ihmistä on mielenterveyssyistä sairaseläkkeellä.
Joka viides sanoo raha-asioiden heikentäneen toimintakykyä, ja raha stressaa enemmän kuin ihmissuhteet ja terveys.
Lisäksi joka viides ei suunnittele talouttaan lainkaan, ja suurin osa suunnittelee talouttaan vain kuukauden päähän. Raha-asioiden ehkä odotetaan tai toivotaan järjestävän itsestään. Omia lukuja ei tunneta tai ei haluta perehtyä niihin.
Taloutta suunnitellaankin sitä pidemmälle, mitä korkeampi tulotaso on. Koulutus ja palkka korreloivan siis talouden suunnittelun kanssa, mutta eivät niinkään vaurastumisen kanssa. Tämän havaitsivat The Millionaire Next Door -kirjan tutkijat.
Kolme viidestä ei myöskään ole aloittanut varautumista eläkkeelle jäämiseen, ja varautuminen on sitä heikompaa, mitä pienemmät tulot ovat.
Koska tilanne on näinkin koruton, ei ole yllättävää, että taloustaitojen opiskelu kiinnostaa ihmisiä.
Oman talouden tilanteella ei ole todettu olevan merkitystä edun kiinnostavuuteen. Pelko, pettymys ja häpeä estää puhumasta.
Tutkimuksissa selvisi lisäksi, että 60 prosentin mielestä talouden oma tila ei ollut edes melko hyvä. 75 prosenttia ei suunnitellut talouttaan tarkasti tai ollenkaan. 40 % koki huolta rahan riittävyydestä vähintään kuukausittain, ja 26 prosentilla oli ongelmia velkojensa kanssa.
Häpeä ja halu selviytyä itse estävät hakemasta apua. Nämä ovat sen mittaluokan lukemia, että ihmisten rahataidot tuottavat meille merkittävän ongelman.
Jos yritys päättää tilata valmennuksen eli ottaa hyötykäyttöön 15 vuoden kokemukseni, yli 200 luettua talousaiheista kirjaa ja ne kuuluisat 10 000 talousasioiden opiskeluun käytettyä tuntia, se saa monenlaisia hyötyjä.
Tuottavuus ja kannattavuus nousevat, kun työntekijöiden keskittymis- ja suorituskyky paranevat. Työkyky ja työhyvinvointi paranee, ja sairauspoissaolot vähenevät.
Kun tarjotaan kiinnostava työsuhde-etu, saadaan vetovoimaa.
Huipputyypeille pitää myydä yritystä: miksi valita juuri tämä työnantaja? Nuoret haluavat nähdä kasvun ja oppimisen mahdollisuuden.
Mikko Sjögren
Suomen luotetuin rahataidon valmentaja
Jos haluat lisä tietoa aiheesta tai kysyä Mikolta jotakin, laita meille viestiä info@voimavarasi.fi niin autamme ja ohjaamme sinut oikean henkilön luokse :)